Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Toto marraskuussa 2004t. Toto Terhakka

21.4.1996-20.3.2007

i. Ero-Mori  ii. Kirmori

e. Totoriina  ei. Toto

tummanpunarautias, piirto, siima

sk. n. 157 cm

Toto Sukupostissa

Toto oli puolivuotiaana varsana muuttanut kasvattajaltaan Pohjois-Suomesta etelään. Seuraavat 5,5 vuotta se vietti perheessä, joka yritti siitä ravuria. Toto ei kuitenkaan toiminut kärryjen edessä, joten sitä ei viety koskaan edes koelähtöön. Kun ravurinura ei ottanut sujuakseen, sille kävi niin kuin niin monelle muullekin ravurille: se joutui ratsukoulutukseen. Elokuussa 2002 tein raskaan päätöksen ja totesin, ettei Oton elämä enää ole elämisen arvoista. Ilman hevosta en oikein osannut olla, joten aloin etsiä itselleni uutta pollea.

Toton löysin Keltaisesta Pörssistä. Kerran kävin sitä katsomassa ja koeratsastamToto kesällä 2003assa. Vaikka minua kuinka varoiteltiin ostamasta ensimmäistä hevosta, jota käy katsomassa, ihastuin kuitenkin niin paljon tamman kauniiseen ulkonäköön ja lempeään luonteeseen, että muutaman päivän päästä koeratsastuksesta haimme sen Aitoniemeen. Kuinka luksukselta Oton jälkeen tuntuikaan, kun hevosella pystyi käyttämään satulaa. Siinä vaiheessa en vielä tiennyt, mitä kaikkia ongelmia oli edessä.

Toto oli ollut ratsukoulutuksessa pari kuukautta ennen minulle tuloa ja se osasi perusasiat, mutta kävellä se ei oikein malttanut. Naureskelimme vain, että nimensä veroinen terhakka tamma. Totuus kuitenkin oli, ettei Toto oikein koskaan oppinut kävelemään ratsastaja selässä, vaan oli nimensä veroinen elämänsä loppuun. Toinen ongelma oli sen herkät suupielet. Vaikka sitä ratsasti mahdollisimman pehmeällä kädellä, eikä kiskonut suusta, suupielet aina vain aukesivat. Edes erilaiset kuolainkokeilut eivät tuoneet helpotusta ongelmaan. Kuolaimettomilla vehkeillä (hackamore, sidepullit) Toto taas painoi niin paljon kädelle, ettei ratsastuksesta meinannut tulla mitään. Jos Oton kanssa oli ongelmia satulavyön aiheuttaman hiertymän kanssa, niin Toton kanssa tulivat suupielihiertymät tutuiksi.

Ratsastamaan lähdössä talvella 2005Ongelmista ja vaikeuksista huolimatta olin tyytyväinen hevosenomistaja. Kävin kouluvalmennuksissa omaksi ilokseni, eikä se niin haitannut, vaikka käyntiä tamma ei juurikaan esittänyt. Eihän meillä ollut mitään tavoitteita, pääasia, että pääsin ratsastamaan, ja luonteeltaan Toto oli kuitenkin mukava ja kiltti hevonen. Toton kohtaloksi kuitenkin koitui mielestäni niin kaunis ulkonäkö. Jos olisin jotain hevosten rakenteesta ymmärtänyt, ehkä olisin miettinyt Toton ostamista useampaan kertaan. Sen etujalat olivat melkoisesti supussa ja kaviotkin olivat pienet. Syksyllä 2005 Toton oikea etujalka alkoi turvottelemaan, mutta tamma ei kuitenkaan ontunut. Jonkin aikaa jalkaa seurailin ja samana päivänä, kun olin tehnyt päätöksen viedä sen klinikalle, laidunkaveri hyökkäsi Toton kimppuun. Kun klinikalle vihdoin pääsimme, diagnoosina oli kavionivelen tulehdus ja vaurioitunut hankoside. Todennäköisesti kavionivelen tulehdus oli jo rasittanut jalkaa ja kun Toto oli laukannut kaveria karkuun, oli hankosidekin revennyt. Melkein vuoden parantelimme hankkaria, mikä Toton kanssa oli mielenkiintoinen operaatio, sillä edelleen käveleminen oli sen mielestä täysin turhanpäiväistä. Elokuussa 2006 saimme luvan alkaa vähitellen lisäämään jalan rasitusta, kun hankkarin repeämä oli vihdoin kasvanut umpeen. Muutaman kuukauden ehdimme kuntouttaa jalkaa, kunnes tammikuussa 2007 sama jalka alkoi uudelleen turvottaa. Sain nopeasti ajan klinikalle ja tällä kertaa diagnoosina oli hankositeen repeämä kahdesta kohtaa. Siinä vaiheessa totesin, etten enää jaksa hakata päätä seinään, kun hankkari tuskin tulee koskaan kestämään. Huonoasentoiset jalat eivät ainakaan auttaneet hankkarin kestämistä, vaan pikemminkin päinvastoin. Lisäksi Toton luonteella sen pitäminen köpöttelypollena olisi ollut sille rangaistus. Olimme Annen kanssa hakeneet Toton elokuussa 2002 ja maaliskuussa 2007 teimme yhdessä myös sen viimeisen matkan. Toto pääsi taivaslaitumille, missä kukaan ei pakota sitä kävelemään. Siellä saa laukata.

 

©2017 Saran Ihmemies - suntuubi.com